torstai 6. joulukuuta 2012

Matkalla suuren kysymyksen äärelle

Vanhat klassikot kumpi oli ensin muna vai kana ja vastaavat ovat puitu jo moneen kertaan. Siksi on parempi miettiä ajankohtaisempaa aihetta. Mikä on kuvottavampaa kuin linnan juhlat? Juhlia miettiessä alkaa veri kuohumaan ja tekisi mieli heittää hevosenkengällä ruutua. Linnan juhlat ovat jo ajatuksena niin oksettava ettei pysty hengittämään ilman Pirkka paperikassia. Normaali kansalainen haluaisi katsoa tavallisia ohjelmia teeveestä eikä myöskään lukea viikkoa lehdistä ihmisten puvuista.

Aluksi panikoidutaan kotona monta viikkoa mitä laitetaan päälle. Sitten ajetaan kerta vuoteen pakollinen taksi matka loskakelissä ja jäädään jonottamaan pihalle pariksi tunniksi että päästään kättelemään herra presidenttiä. Tattista vaan herra iso herra on niin ihanaa olla täällä ja käyskennellä silinterihatussa.

Kuvitellaanpa, että juhlat jännittävät todella paljon maha on totaalisen kuralla ja immodiumia on ikävä. Mihinkäs sitä pieniä tuhnuja päästelee kun tupa on niin täyttä turhia julkkiksia. Yritäppä siinä Tuksulle kertoa viime viikostasi ja päästellä ujoja hiljaisia tappajia. Linnan booli myös tainnuttaa välittömästi ja puristelet vahingossa kansanedustajien kannikoita. Kas neiti Uosukainen aika kiinteät pakarat teillä käytätteköhän tangoja vai hot pantseja? Onhan sitä mukavaa heilua puurossa yrittää vongata piparia linnan neidoilta.

Muutamia parannusehdotuksia olisi otettava huomioon. Juhlat olisi hyvä järjestää ilman asu pakkoa ja toisin sanoen kieltää asut kokonaan. Ensinäkin päästäisiin ikuisesta vaate kriisi ongelmasta. Linnaan kutsutut köyhätkin saisivat huoleti tulla paikalle ilman stressiä smokkia varten otetetusta pika vipistä. Linnassa on myös käsittääkseni tuotteet ilmaisia joten lompakkoakaan ei tarvitse kantaa mukana. Jos välttämättä haluaa huulipunan ottaa mukaan niin korvan taakse on hyvä asettaa kyseinen tuote.

Pukujen arvostelu on jo kyllästyttävää hommaa. Vuodesta toiseen samat rumat kaavut päällä laahustetaan ja yritetään näyttää naapureille "hei olen täällä sinä et". Loistavaa hupia olisi katsojille lyödä vetoa tuleeko Sauli posliinina vai kaiketi jätti pöheikössään kättelemään kansaa. Monestikko hän korjaa kivestensä asentoa kättelyn aikana. Kuka joutuu heti sen perää kättelemään kullitettua kättä.

Minkälainen majava pilkistää yli-innokkaan Aira Samulinin jalkovälissä. Kyllä nyt saadaan rahoille vastiketta, tv lupa on maksettu ja 799 euron hintainen 47'' jätti screeni vilkkuu siniharmaana kun saadaan lähikuvaa näistä roikkuvista häppäreistä. Ajankuluksi linnassa ihmiset voisivat olla kuka nappaa kaverin peppu karvan kilpailua. Seisot jonossa ja yrität nypätä kaverilta kannikoiden välistä karvan. Illan lopuksi tarkistellaan saldoja kas kas kaksitoista kiemurtelevaa tummaa karvaa. Jatkoilla on mukavaa vaihtaa karvoja kaverin kanssa kuin pokemon kortteja konsanaan. ''Vaihdatko tuon punertavan ja hieman kakkaisen Harri Ollin karvan tähän super kiharaiseen Henna Kalinaiseen? Lopulta linnan juhlat päättyisivät hurjaan taistoon kuin kaksi parasta kokoelmaa kerännyttä kiipeäisivät lavalle ja esittelisivät kokoelmiaan. Voittajalle olisi tietysti tarjolla vuoden saludo kahvit ja paketti marianne keksejä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti