Kävin kakkilla ja mäk donatsissa nyt väsyttää

Tänään ollut kaksi matkaa. Kerran kävin kakkilla tuli kohtuu kiinteää mutta semi krapulaista tuotosta. Haisi vähän pahalta mutta väri oli normaalin oloinen. Porkkanan palat on hassuja jos ne ei kerkeä sulaa ennen ulostuloaan. Valitut palat lehdessä oli hyvä tarina Intialaisista lapsista jotka pitävät currysta. Vessan lattiakin olisi hyvä putsata.

Nälkä alkoi yllättämään iltapäivästä ja keräsimme joukkomme korollaan. Perkeleen liukkaat tiet saivat paimenen suuttumaan. Paimen on siis hovikuljettajamme jonka tarina kerrottakoon myöhemmin. Mäk donaltsin pihaan saavuttaessa päätös oli vakava. Ainoastaan tiukkojen pikkumiisujen kassalle, mutta mitä helvettiä ainoataan turkkilainen poika kasssalla. Hetken välttelyn ja viivyttelyn jälkeen rohkaistuimme ja alistuimme kohtaloomme. Kaksi tuplajuustoa pari väsynyttä junioria ja team boksi nugetteja. Tapana on kertoa kovassa kankkusessa hyviä vitsejä snägärin mammoille. Tuntee itsensä paremmaksi ihmiseksi ja luulee saavansa vielä piparia joku päivä. Päivän valmiiksi vitsiksi oli valittu vanha klassikko:

Pikku-Jalmari meni saunaa äitinsä kanssa. Ihaillen äitinsä komeita reisiä ja kiinteisä sääriä Pikku-Jalmari rohkaistui ja kysyi roisisti äidiltään. ''Mikäs toi jutska tossa jalkojen välissä oikein on'' ja osoitteli pimpuraa tietysti. Äitihän se valahti aivan punaiseksi, mutta rohkaistui ja sanoi ööö se on kissa. No paniikissahan sitä kaikkea typerää keksii.. Kului päivä kului toinenkin välissä Pikku-Jalmari kävi koulussa ja eräänä päivänä kaupassakin. Pirkka paskanmakuinen bulkki jaffa oli tarjouksessa ja Pikku-Jalmari osti sitä vahingossa. Mutta saapuihan sitä viikonloppu lopulta. Pikku-Jalmari meni mummonsa luokse kylään. Hän söi maittavaa kaalipataa ja semihomehtumutta paskan makuista omenahilloa josta ei toki kehdannut mainita mummolleen. Illalla laitettiin sauna tulille ja kömmittiin ylälauteelle vierekkäin mummon kanssa. Ei sentään ihotuntumalle kuitenkaan se olisi jo liian irstasta. Pikku-Jalmari osoitteli mummon värkkiä innokkasti ja mummo levitti revansa auki. Pikku-Jalmari sanoi ylpeänä'' mummo mä tiedän kyllä mikä toi on, se on kissa mutta toi sun on kuollut kun sen kieli roikkuu ulkona''.

Niin joo käytiinhän me välissä lepuskin Fennian diskosta hakemassa erään sankarin kadonneet avaimet. Lattiathan olivat tahmeat ja oksennuksen katku kärkkyi nenään jo heti ovelta. Kankkusessa on vaan kuvoittavaa käyskennellä kylillä ja toimittaa olemattomia asioita. Hyi spyttis sentään.